Marraskuu on jo ihan lopuillaan, mutta jospa tähän loppuun voi vielä vinkata yhden kauhukirjan, niille, jotka ei ole ihan valmiita hyppäämään joulurekeen. Tämän myötä ollaankin hypätty genreen, josta minulla ei ole kokemusta sitten alakoulun, jolloin olen ehkä lukenut Goosebumbs ja Pikku Vampyyri kirjoja, joista jälkimmäiset tuskin ovat edes kauhua. Olen joskus nuorena nähnyt pari kauhuleffaa ja sen jälkeen olen kieltäytynyt katsomasta mitään mikä voidaan laskea kauhuksi, ellei Supernaturalia lasketa. Mutta tämä Ryan Douglasin teos tuli jatkuvasti instagramissa vastaan ja lopulta päätin olla mainonnan uhri ja hypätä (taas) mukavuusalueeltani pois. Kirja kiinnosti, koska kansi oli esteettisesti hieno, lisäksi kirja on POC -kirjailijan teos, jossa on homo POC päähenkilö, mikä painoi myös vaakakupissa, koska tämän vuoden tavoite on lukea monipuolisemmin vähemmistö kirjailijoilta ja hahmoista. Mutta millainen kokemus tämän kauhukirjan lukeminen oli ja millaisille lukijoille sitä suosittelen?
Vielä heti tähän alkuun sisältövaroitukset kirjaan liittyen. Kirjassa esiintyy/mainitaan väkivaltaa, seksuaalista häirintää, rasismia, kiusaamista ja kuvausta kouluammuskelusta. Nämä siis ovat sellaisia, jotka esiintyvät omasta mielestäni ns. tavanomaisten kauhuelementtien lisäksi ja joista kannattaa lukijaa varoittaa etukäteen.
Ryan Douglas - The Taking of Jake Livingston. Kansi Suki Boynton. Sivuja (kovakantinen): 244. Kansikuvan taustalla käytetty tähtikuva ©John Dunleavy, lupa käyttöön kysytty erikseen
(Kuvaus lainattu kustantajan sivulta)"Sixteen-year-old Jake Livingston sees dead people everywhere. But he can’t decide what’s worse: being a medium forced to watch the dead play out their last moments on a loop or being at the mercy of racist teachers as one of the few Black students at St. Clair Prep. Both are a living nightmare he wishes he could wake up from. But things at St. Clair start looking up with the arrival of another Black student—the handsome Allister—and for the first time, romance is on the horizon for Jake. Unfortunately, life as a medium is getting worse. Though most ghosts are harmless and Jake is always happy to help them move on to the next place, Sawyer Doon wants much more from Jake. In life, Sawyer was a troubled teen who shot and killed six kids at a local high school before taking his own life. Now he’s a powerful, vengeful ghost and he has plans for Jake. Suddenly, everything Jake knows about dead world goes out the window as Sawyer begins to haunt him. High school soon becomes a different kind of survival game—one Jake is not sure he can win."
Heti alkuun on pakko tunnustaa, että odotukseni olivat ehkä kirjan suhteen liian korkeat, eikä tämä itseeni sitten lopulta uponnut niin paljon kuin odotin ja toivoin. Veikkaan, että tähän voi liittyä se, etten ole aiemmin lukenut kauhua voi olla yksi syy. En ole tuttu kirjoitustyylin kanssa millään kielellä, joten minun on vaikea hahmottaa oliko kirjoitustyyli vain välissä köykäinen ja vaikeaselkoinen vai genrelleen uskollinen. Kirjasta ehkä huomaa sen, että se on esikoisteos ja se olisi mielestäni kaivannut vielä pientä kielellistä oikoluku kierrosta. Maailman rakennus olisi myös kaivannut vielä hiomista tai selkeämpää selitystä, mutta mielestäni se ei ollut aivan niin ontuva kuin joissain muissa arvioissa on sanottu. Ottaen huomioon, että kirjan sivumäärä on vain sen 244-sivua siinä on onnistuttu yllättävän hyvinkin, mutta ehkä eduksi olisi ollut joidenkin teemojen tiputtaminen tai pidempi mitta, jotta rakennukselle olisi jäänyt tilaa lisää. Ontumiset eivät kuitenkaan olleet itselleni luotaantyöntäviä vaan ennemminkin toivon, että kirja saisi vaikka jatkoa, jossa tätä todellisuutta selkiytettäisiin.
Kirjassa oli niin aaveita kuin erilaisia otuksia, joita Jake pystyi näkemään, mutta en itse kokenut näitä kovinkaan pelottaviksi. Sellaiset perinteiset kauhuelementit eivät siis lopulta minua niin säikäyttäneet. Sen sijaan hätkähdin välissä väkivallasta ja tunnekylmyydestä, jota kirjassa oli ja jäinkin miettimään, onko se tavanomaista genressä. Hämärät muistikuvat toki kertovat, että kyllähän jo niissä goosebumbseissa ja muissa taitaa olla aika hurjia juonenkäänteitä ja nuorten seikkailu ja toiminta romaaneissakin on melkoista väkivaltaa ilman, että hahmot räpäyttävät silmiään sille. Tässä kuitenkin otettiin lopulta kantaa myös siihen väkivaltaa ja kuinka se ei ole ratkaisu ja millaiset jäljet se voi jättää ihmiseen. Vaikka Jaken ja Sawyerin yhteydet näytettiin, niin samalla näki, miten eri tavalla he lopulta suhtautuivat ongelmiinsa ja niiden ratkaisemiseen. Mutta ymmärrän itse hyvin sen, miksi osaa lukijoista on häirinnyt se, että tarinaa on kerrottu myös Sawyerin näkökulmasta.
Kieli ei varsinaisesti ole haastavaa, mutta ainakin itselleni kirjoitustyyli välillä vaati totuttelua tässä kirjassa. Tiedä sitten mistä syystä. Teoksen tietynlainen hiomattomuus, josta jo mainitsinkin, saattaa myös kokemattomampaa lukijaa hämmentää ja tehdä tarinan ja tapahtumien seuraamisen vaikeaksi. Tämä vuoksi kirjaa kannattaa ehkä tarjota jo vahvemmille lukijoille. Kirjasta voi lukea ja kuunnella pätkän täältä. Vaikka kieli tosiaan välillä takkusi, ei se ole täysin huonoa ja veikkaan, että osittain oma kokemukseni kielestä saattaa taas liittyä siihen, etten ole lukenut paljonkaan kauhua. Genreen tottuneelle lukijalle kieli voikin näyttäytyä aivan erinlaisena.
Kenelle
- Kauhukirjallisuuden ystäville. Mutta rankkojen teemojan takia, varoittaisin oppilasta niistä etukäteen ja muistuttaisin, että jos mikään kirjan tapahtumista alkaa ahdistaa, kirja kannattaa jättää kesken ja asiasta puhua turvallisen aikuisen kanssa.
- Kielitaidoltaan varmemmalle lukijalle.
- Pituutensa puolesta kirja voi soveltua myös vähemmän lukevalle oppilaalle, kunhan teema on kiinnostava ja aiheet eivät ole liian ahdistavia.
Tehtäviä
Tämän kirjan kohdalla pyytäisin oppilasta enemmänkin pohtimaan, mitkä elementit tekevät kirjasta perinteisen genrensä edustajan ja miten se vertautuu muihin oppilaan mahdollisesti lukemiin genren kirjoihin. Eli en varsinaisesti ehkä pitäisi tästä niinkään kirjakoetta, jossa olisi tarkistavia kysymyksiä vaan enemmän herättelisin sellaista keskustelua ja pohdintaa genrestä.Jokin aika sittenhän Helsingin Sanomissa oli mielipide kirjoitus, joka kritisoi kauhun suosittelemista nuorille. Vaikka itse olen kunnon jänishousu kauhun suhteen (oma mielikuvitus on tarpeeksi vilkas), niin näen että kauhu genressä, etenkin kirjallisuudessa, on puolensa. Siinä missä itseni kaltaiset herkkikset etsivät sitä arjen eskapismia romantiikasta ja komediasta, toiset kaipaavat erilaista ja synkempää eskapismia. Niin sanottavasti sitä arkea kamalampaa, jossa turvana on usein se yliluonnollisuus. Oma katsantani on tässä suhteessa sama kuin vaikkapa seksissä, nuoret joita nämä teemat kiinnostavat osaavat kyllä etsiä sitä kirjallisuutta ilman vinkkaustakin ja saattavat siirtyä aikuisten puolelle varhainkin, missä kohtaukset voivat olla vielä tarkemmin kuvattu ja teemat synkempiä. Vinkkauksella voidaan kuitenkin edesauttaa sitä, että nuori ei liian nopeasti hyppää liian syvään päähän vaan voi vaikkapa asteittain katsoa, missä ne omat rajat näiden teemojen kanssa menevät. Kirjoissa on myös elokuviin verrattuna se etu, että jos jokin kohtaus alkaa tuntua liian pahalta kirjan voi jättää kesken tai hyppiä eteenpäin. Ei välttämättä ehdi altistuakkaan pahimmalle, toisin kuin elokuvissa ne kauheimmat kohdat saattavat olla hyvin graaffisia ja niiden tuloa ei voi aina ennakoida, kohtauksen saattaa ehtiä jo nähdä ennen kuin sen ahdistavuuden tajuaa, eikä sitä voi niin helposti skipata. Ja näkemäänsä voi olla vaikeampi unohtaa. Kirjallisuudessa se mieli taas saattaa suojata, ei välttämättä osaa edes luoda kohtauksista niin graaffisia ja ahdistavia kuvia siitä lukemastaan, mutta jos osaa niin edelleen helpompi lyödä jarrut pohjaan. Harva meistä jaksaa varmaan aikuisenakaan lukea kirjaa, joka on aivan liian ahdistava, tylsä tai menee yli oman hilseen.
Loppuun painotan vielä, että en tätä kirjaa herkimmille lukijoille suosittele. Vaikka kauhuelementit voivat muille olla hätkähdyttävämpiä, etenkin nuorille lukijoille, varoittaisin myös kauhuun tottuneitakin lukijoita kirjassa esiintyvän kiusaamisen, kouluammuskelu aspektin ja seksuaalisen ahdistelun vuoksi. Eli kirja ei välttämättä sovi edes kaikille kahukirjallisuuden ystäville, mistä kannattaa olla tietoinen.
Tällä kertaa tuli nyt vähän tällainen tyngempi postaus, koska en muuten meinannut saada postattua, mutta jospa seuraavaan postaukseen saisi taas panostettua enemmän.
Kommentit
Lähetä kommentti