Syksyistä keskiviikkoa ja oikein hyvää lokakuuta kaikille! Huh huh tulipas sitä taas pidettyä taukoa. Lokakuuhan on lukukuu, joten harmittaa hieman, että se lähti näin takkuillen käyntiin blogin osalta. Siitä huolimatta tänään on luvassa kirjavinkki ja toivottavasti tällaisia taukoja ei ihan heti ole tulossa. Elokuussa, jep niin kauan aikaa sitten, kuuntelin Phil Stamperin Gravity of Us -kirjan ja nyt viimein sain siitä kirjoitettua. Kirja oli lämminhenkinen ja loistavaa kuunneltavaa, kun itselläni elokuussa "oikea" lukeminen hetkellisesti jummasi. Vaikka kuvailenkin kirjaa aika perus nuortenkirjaksi, onnistui se herättämään hyviä ja tärkeitä pohdintoja teemoillaan. Toivottavasti tämä postaus innostaa muitakin opettajia pohtimaan samoja teemoja ja mikäli ei lukemaan kirjaa itse niin suosittelemaan sitä nuorille.
Phil Stamper ~ The Gravity of Us. Kansi Patrick Leger & Danielle Ceccolini. Kustantaja: Bloomsbury YA. Sivuja:314. Kesto (äänikirja):8h. Kansikuvan taustalla käytetty tähtikuva ©John Dunleavy, lupa käyttöön kysytty erikseen.
The Gravity of Us kertoo Calista, joka on tunnollisesti pohjustanut itselleen tulevaisuutta journalismin parissa sosiaalisen median avulla. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Brooklynissä ikänsä elänyt Cal joutuukin muuttamaan Texasiin isänsä uuden työpaikan perässä. Eikä kyseessä ole ihan mikä tahansa työpaikka vaan NASA, jonka ohjelmaan Calin isä on valittu astronautiksi! Muutto Texasiin ei tarkoita vain kaiken tutun ja parhaan ystävän taakse jättämistä, vaan on töyssy Calin urapolulla sillä sen ansiosta hän ei voikkaan suorittaa pitkään odottamaansa työharjoittelua. Uuteen ympäristöön totuttelu paljastuu haastavaksi, sillä astronauteista ja heidän perheistään kuvataan myös Shooting Stars nimistä realityä, joka rajoittaa Calin mahdollisuuksia raportoida elämästään ja avaruushankkeesta, jotka ovat oleet osana hänen media raportointiaan. Kun hanke, ja Calin isän työpaikka, yllättäen vaarantuvat (osittain Calin takia) Cal joutuukin pohtimaan, kuinka paljon hän halajaa journalistin uraa tai paluuta New Yorkiin. Miten pelastaa isän pitkäaikainen haave ja NASAn maine? Punnittavana on tietenkin myös ihmissuhteet, joita Cal ehtii uudessa kodissaan rakentaa, etenkin toinen "astrokid" Leon. Kappaleiden välissä on toisinaan pieniä pätkiä, jotka ovat Shooting Stars -realityn haastatteluja tai kohtauksia.
The Gravity of Us on perus nuortenkirja hyvällä tavalla. Se ei varsinaisesti noussut vuoden luku/kuuntelu kokemukseksi, mutta sitä oli mukava kuunnella ja itse luokittelisin sen helposti sellaiseksi lohtukirjallisuudeksi. Mukana on pientä jännitystä, mutta lukija tietää koko ajan, että suurta tragediaa tästä tuskin syntyy. Vaikka kirjassa oli selkeät "pahikset" oli kaikki hahmot pääsääntöisesti kirjoitettu inhimillisesti ja jopa ikävemmille hahmoille annettiin vähemmän itsekkäitä hetkiä. Cal on päähenkilönä uskottava ja lukijan on helppo asettua hänen, ja muiden avaruusohjelmassa mukana olevien hahmojen, puolelle. Asetelemana avaruusohjelma on tietenkin vähän lennokas, mutta tuo mielestäni oikein virkistävää vaihtelua perinteisiin koulu- tai harrastus ympäristöihin, joita nuortenkirjoissa on. Ympäristö on myös luotu sen verran huolellisesti, ettei siitä tule epäuskottavaa oloa ja Stamperin oma innostus ja perehtyminen avaruusohjelmiin ja niiden historiaan on selvästi esillä tekstissä. Jos ollaan rehellisiä jouduin ihan oikeasti googlettamaan, että onko Shooting Stars -reality oikeasti ollut olemassa, koska suoraan sanottuna kyllähän idealtaan yhtä villejä realityjä löytyy maailmasta. Ellei villimpiäkin.
Aikana, jolloin erilaiset reality sarjat kukoistavat ja uusia tuntuu tulevan joka tuutista, The Gravity of Us onnistuu mielestäni loistavasti kyseenalaistamaan sitä, missä menee hyvän maun raja, kun kyseessä on oikean elämän kuvaus. Calin päästessä elämään, mitä tapahtuu kuliseissa tulee viihteen kuluttajalle muistutus siitä, että tosiaan myös reality sarjoja käsikirjoitetaan ja tilanteita saatetaan kuvata uudelleenkin, jotta saadaan irti se paras viihdearvo. Kuinkakohan moni nuori, joka haaveilee samanlaisesta julkisuudesta tiedostaa tämän, tai realityä seuraava kuluttaja ymmärtää, että kaiken sen viihteen takana on oikeita ihmisiä oikeiden ongelmien kanssa. Kyllä, moni valitsee sen tien itse, mutta kuinka moni varsinkaan nuori aikuinen on tietoinen siitä todellisesta hinnasta ja mahdollisista riskeistä omalle mielenterveydelle ja turvallisuudelle, kun lähtee mukaan tosi tv pyöritykseen? Näistä huomioista huolimatta kirja ei kuitenkaan maalaa sosiaalisesta mediasta, journalismista tai viihteestä pelkkää mörköä. Se on monelle ura, se unelmien ura, ja sosiaalinen media työllistää tänä päivänä monia etenkin nuoria aikuisia. Stamper on mielestäni onnistunut näyttämään myös tämän hyvin, millaista painetta, rehellistä työtä ja panostusta ura sosiaalisen median ja journalismin parissa voi tänä päivänä vaatia. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun itse kuulin naureskelua siitä, miten nuoret haluavat vain vaikuttajiksi, mutta itse näen, että se on yksi nykypäivän uusia uravaihtoehtoja. Etenkin luoville ja esiintymistä rakastaville ihmisille. Varmaan sellainen, jolle itsekin olisin helposti saattanut lähteä, jos se olisi ollut yhtä konkreettinen mahdollisuus ollessani lukioikäinen. The Gravity of Us tuo esille, mitä se seuraajamäärä voi tarkoittaa, millaisia eettisiä kysymyksiä vaikuttamiseen liittyy ja kuinka sille tielle lähtevän täytyy olla tietoinen laeista ja keinoista rakentaa se oma seuraajakunta ja pitää sitä yllä. Sosiaalinenmedia vaatii itsensä likoon pistämistä ja yrittäjähenkisyyttäkin, jotta siitä saa oikeasti elättävän uran, enkä voi kuin nostaa hattua niille, jotka siihen todella uskaltautuvat lähteä. Näiden teemojan ansiosta kirja soveltuukin mielestäni oikein hyvin luettavaksi nuorille, jotka haaveilevat urasta journalisteina tai vaikuttajina.
Can do -asenteestaan huolimatta kirja tosiaan nostaa esille myös näitä isompia ja vakavempia teemoja, tuon reality tv:n ja sosiaalisen median lisäksi itse huomasin toisenkin teeman, joka puhuttelee itseäni opettajana. Nimittäin nuorten ylisuorittaminen ja paineet menestyä ja suorittaa kaikessa. Tätä käsitellään avoimemmin etenkin Leonin kautta, mutta itse näen sitä piilotettumpana piirteenä myös Calissa. Leon on entinen huippu-urheilija, jolla on vaikeuksia nauttia enää mistään edes urheilusta. Cal puolestaan haluaa suunnitella kaiken valmiiksi jo vuosien päähän, ja jos jokin jää saavuttamatta heti nyt 17-vuotiaana, se näyttäytyy kuin kaikki tulevaisuuden haaveet ja suunnitelmat olisivat mennyttä. Myös perfektionismia on havaittavissa Calin tekemisessä. Luettuani ystäväni ylisuorittamista koskevan gradun, seurattuani lukiolaisten paineita median kautta ja pohdiskeltuani omia urahaaveita nämä piirteet kirjassa pistivät silmiin herkästi ja saivat pohtimaan sitä, asetammeko etenkin nuorille nykyisillä raameilla liikaa suorituspaineita ja aivan liian varhain?
Viime sunnuntainahan vietettiin maailman mielenterveyden päivää, jolloin teemana oli juurikin nuorten mielenterveys. Itseäni etenkin pelottaa se, kuinka jo lukioikäiset, ellei sitäkin nuoremmat, stressaavat sitä tulevaisuuden uravalintaa omasta mielestäni ehkä jopa enemmän kuin omana aikanani. Korkeakoulujen uudet hakukriteerit ovat tätä painetta lisänneet, ei ole aikaa tai uskallusta pitää välivuosia ja pohtia, mitä haluaa, ja jos tietää, ei sitä voi saavuttaa kuin täydellisillä arvosanoilla. Jos arvosana ei ole se paras mahdollinen tarkoittaa se sitä, että tehty työ ei ole minkään arvoinen ja asiaa ei ole opittu, vaikka näinhän se ei omin opettajan silmin ole. Tietenkään kaikki eivät näin asiaa näe ja monet ovat, oikeutetusti, tyytyväisiä siihen kokeen läpäisyyn tai "keskiverto" hyvään suoritukseen, mutta itsestäni on helppo tunnistaa lisääntyneet paineet ja työmäärä. Ihan ahdistaa kuulla, kuinka nuoret saattavat käyttää kaikki illat ja viikonloputkin koulutehtävien parissa ja lepo, kavereiden näkeminen tai viihde pitää ensin ansaita. En sitten tiedä olenko itse ollut vain liian huoleton oppilas lukiossa ja yläkoulussa (todennäköisesti), kun mielestäni nuori on sen vapaa-aikansa ja etenkin viikonlopun leponsa ansainnut vähemmälläkin. Kaikesta ei tarvitse suoriutua 110% ja kaikessa ei tarvitse olla paras tai siitä tarvitse tulla tulevaisuuden huippu-uraa, jotta siitä voi nauttia. Harrastukset saa olla vain ilon ja rentoutumisen vuoksi. Tätä meidän aikuisten pitäisi muistuttaa myös nuorille ja samanlaisia linjauksia havaitsin ilokseni myös kirjassa. Stamperin tavoin en näe mitään pahaa haaveissa, niiden tavoittelemisessä tai taivoitteellisesta asenteesta, mutta meidän aikuisten olisi syytä kiinnittää huomiota millaisia paineita rakennamme nuorille. Lähdinpäs taas hieman sivuraiteille, mutta näin tärkeän aiheen osalta se sallittakoon. Ja sanottakoon, että vaikka kirjassa tuodaan esille näitä suorittamisen negatiivisia puolia niin, kuten mediankin kohdalla, balanssi pysyy. Unelmiaan kannattaa tavoitella, niihin on syytä uskoa ja nähdä vaivaa, mutta välissä kannattaa pysähtyäkin ja uskaltaa vaihtaa suuntaa ja lähestymistapaa.
Kielensäkin osalta kirja on perus nuortenkirja eli se ei liikaa kikkaile ja vaikeuta lukukokemusta kielen kautta. Avaruus jargonia on hieman, mutta nekin pääosin toistuvia, eikä lukijan niskaan vyörytetä lauseita jotka olisivat koko ajan täynnä jotain oman ymmärryksen yli menevää tieteellistä tai teknistä sanastoa. Kirjaan voi siis tarttua myös oppilas, jolla on perus sanasto ja rakenteet kuta kuinkin hallussa, mitä tulee luetun ja kuullun ymmärtämiseen. Ajoittain joutuu varmasti tarkistamaan sanakirjasta sanan sieltä täältä, mutta sanoisin sanaston yleisesti avautuvan kontekstista, tai jos ei ihan avaudu niin sekään ei välttämättä täysin lukukokemusta pilaa tai projektia pysäytä.
Kenelle
- Nykypäivään ja maailmaan sijoittuvien kirjojen lukijalle, joka kaipaa mahdollisesti hieman kevyemmällä otteella kirjoitettua ja lämminhenkistä kirjaa. Myös romansseista pitäville lukijoille kirja on oiva valinta.
- Media urasta haaveilevalle lukijalle, antamaan sellaista haaveilu pintaa
- Kielitaidoltaan oppilaalle, jolla on perusrakenteet ja sanastot on hallussa. Kirja voi toimia hyvin joko ensimmäisenä englannin kielisenä teoksena tällaisille oppilaille. Vahvemmille lukijoille taas vähän kevyempänä ikätason perusnuortenkirjana, jolla pitää yllä lukuharrastusta.
Kysymyksiä
- Mikä on Calin isän ammatti, ennen NASA -projektia? Entä, mitä Calin äiti tekee työkseen?
- Kuka on Debbie? Millaisia haasteita hänellä on kotonaan?
- Mitä Cal keräilee?
- Missä Calin oli tarkoitus mennä työharjoitteluun?
- Miksi Leon ei halua suudella Calia juhlissa? Missä ensisuudelma lopulta tapahtuu?
- Millaisia haasteita Calin ja hänen isänsä välillä nousee Texasissa?
- Keitä ovat Carmella ja Ciara?
- Mitä mieltä olet Shooting Stars -osista?
- Miten NASAn ja Shooting Stars tuotantoryhmän reaktiot Calin kanavaan eroavat toisistaan?
- Mitä traagista tapahtuu pian sen jälkeen, kun Cal ja hänen vanhempansa muuttavat Texasiin?
- Mikä on kirjassa olevan avaruusohjelman nimi? Mistä nimi tulee?
- Miksi avaruusohjelma melkein lakkautetaan? Mikä on Calin rooli siinä ja ohjelman pelastamisessa?
- Mikä suututtaa Leonin?
- Miten Calin oma tavoitteellisuus mielestäsi asettaa haasteita hänen ja Leonin välille?
- Mitä tarina mielestäsi opettaa haaveista ja niiden saavuttamisesta?
Yhteisopetus
- Yhteisopetukseen kirja ei varsinaisesti tarjonnut kohtia, jotka olisivat tarjonneet esim. tiettyä sanastoa selkeästi. Ainoastaan luvun 11 oli merkinnyt sellaiseksi, joka sisältää selkesäti jonkin verran tiede ja teknologia sanastoa. Kuitenkin kirjan kanssa voi soveltaa yleisiä vinkkejä, joita on listattu aiemmin tässä postauksessa.
The Gravity of Us on kaiken kaikkiaan rentouttava ja mukava lukukokemus, joka kertoo unelmista, niiden saavuttamisesta, sekä kasvutarina kaiken takana. Se pistää pohtimaan omia haaveitaan, mitä niiden eteen on valmis tekemään ja onko koskaan liian myöhäistä kurkottaa siihen omaan unelma-ammattiin. Kirjassa käsitellään myös masennusta ja ahdistuneisuutta luontevasti, mutta niistä kannattaa varoittaa herkempiä lukijoita, vaikka kovin synkkiin vesiin kirja ei näiden teemojen osalta sukellakkaan. Vaikka kirjan tapahtumat sijoittuvat lämpimään (kuumaan!) ja kesäiseen Texasiin on se sopivaa luettavaa näihin pimeneviin syysiltoihin.
Kirja kuunneltu kirjaston e- ja äänikirja palvelun kautta.
Kommentit
Lähetä kommentti