Nämä sarjakuvat saattavatkin olla osalle tuttuja. Alice Oseman on sarjakuvataitelija ja kirjailija, hänen kirjoihinsa en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta Heartstopper -sarjakuvat luin keväällä kokonaisuudessaan yhdessä päivässä. Heartstopper -sarjakuvat kertovat Nickin ja Charlien rakkaustarinasta, hahmot ovat alun perin esiintyneet Osemanin Solitaire teoksessa. Volume 1:ssä päästään seuraamaan, kuinka pojat ovat alunperin tavanneet ja Volume 2:ssa miten suhde etenee. Kolmannessa osassa lukija pääsee matkaamaan poikien ja heidän ystäviensä kanssa Ranskaan, sekä pohjustaa orastavia haasteita suhteessa. Volume 4 taas keskittyy kuvaamaan, miten haastavaa mielenterveyden kanssa kamppailu voi olla niin ongelmien kanssa kamppailevalle kuin lähipiirillekin.
Oseman kohtelee hahmojaan hyvin lempeästi ja vaikka sarjakuvissa käsitellään isoja teemoja, seksuaalisuuden määrittelyä, ensimmäisiä suhteita, kiusaamista, ahdistusta ja syömishäiriötä, on pohjavire kuitenkin positiivinen ja elämänmyönteinen. Lyhyestikin esiintyvät hahmot on onnistuttu kuvaamaan suhteellisen moniulotteisesti ja sarjakuvissa esiintyy kirjavasti LGBTQ+ hahmoja ja käsitellään seksuaalisuuteen ja sukupuolen korjaukseen liittyviä teemoja. Lisäämällä materiaaleja, joissa on esillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia voi lisätä turvallisuuden tunnetta oppilaille, jotka kuuluvat vähemmistöihin sekä lisätä yleistä hyväksyntää, minkä vuoksi Heartstopperin kaltaiset teokset ovat hyvä lisä lukulistoihin ja luokkiin. Heartstopper etenkin on tavallaan myös selkeästi ottanut tavaksi ”opettaa” teemojaan ymmärtäväisesti, olettamatta että ne ovat kaikille tuttuja. Tämä voi olla hyvä etenkin lukijalle, joka ei ole niin tutustunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiin ongelmiin tai mielenterveys ongelmiin.
Sarjakuva muodossa on se hyvä puoli, että niissä ei ole niin paljon tekstiä, mikä voi auttaa myös hieman hatarammalla pohjalla olevaa kielen oppijaa tarttumaan niihin. Kuvat myös avustavat tietenkin tekstin ymmärtämisessä. Näitä teoksia voisikin suositella juuri niille oppilaille, joille ns.tavallisen kirjan lukeminen voisi olla haastavaa, jos haluaa luokan kesken ottaa jonkinlaisen lukuhaasteen. Sarjakuvien avulla saisi mahdollisesti lisättyä kielen kulutusta vapaa-ajalla ja muutenkin kuin oppikirjojen kautta ns. luonnollista kielenkäyttöä. Heartstopper ehkä tuokin juuri sellaista nuorten natiivien puhujien tapaa puhua ja käyttää kieltä. Lisäksi painokset ovat kaikki siinä 300 sivun tienoilla, eli kyllä niissä lukemistakin on. Heartstopper sarjakuvia voisi hyvinkin käyttää juuri lukulistassa vaihtoehtona niille oppilaille, joiden kielitaito ei vielä riitä ns. ”oikeisiin” nuortenkirjoihin, mutta joille lastenkirjat ovat liian lapsellisia. Teoksia voi suositella myös oppilaille, joita sarjakuvan teemat saattavat koskettaa ja vahvemmalle lukijalle voikin sitten esittää syvempiä kysymyksiä teemoihin liittyen. Yhteisopetuksessa voi vaikka lukea valikoituja sivuja ja keskustella niiden teemoista ja antaa näin oppilaille englannin kielistä sanastoa mielenterveyteen ja seksuaalisuuteen liittyen. Samalla opetukseen integroituisi myös seksuaalikasvatusta.
Sarjakuvasta on painettu tähän mennessä neljä numeroa fyysisinä kopioina, mutta siihen on ilmestynyt kolmesti kuussa uusia sivuja Tapas -sivustolla, jossa koko luomus on luettavissa ilmaiseksi. Tämä ilahdutti itseäni, koska se tekee teoksesta helposti saatavan. Itse pitäytyisin kuitenkin fyysisissä painoksissa, jos vain mahdollista, koska tapas sivustolla on myös ns. ”mature” content osio ja kaikki sinne laitettavat julkaisut eivät ole välttämättä niin laadukkaita. Sarjakuvan pystyy lukemaan myös tumblr sivustolla, jolloin oppilas ei yhtä helposti päädy muihin sivuston sisältöihin. Jos fyysisiä painoksia ei ole saatavilla, voi siis jakaa linkin suoraan juuri tähän sarjakuvaan, ettei oppilaiden tarvitse sitä itse hakea. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan e-kirjastossa näytti olevan sarjakuvan paineituista versioista Volume 2., joten sarjakuvien saantia voi katsella myös e-kirjastojen tarjonnasta. Heartstopper itsessään on hyvin sovelias yläkoululaisille lukijoille, vaikka sisältääkin kiroilua, mutta todennäköisesti nykyteinit ovat aika tuttuja englannin kirosanojen kanssa. Nettiversiossa sivujen alussa on myös aina varoitukset, jos kyseisillä sivuilla on jotain, mikäli sisällössä on jotain mikä voi osaa lukijoista ahdistaa. Pääasiassa nämä varoitukset kuitenkin koskettavat mielenterveyden ongelmien käsittelyä tai loukkaavaa kielenkäyttöä ja käytöstä. Varoitukset ovat siis herkästi annettuja, mikä on hyvä herkempiä lukijoita ajatellen, todennäköisesti odotukset ovat pahempia kuin lopullinen sisältö ja millään ei retostella sivu kaupalla.
Sarjakuvien pohjalta ollaan myös tekemässä Netflix-sarjaa, jossa Nickiä näyttelee Kit Connor (nuori Elton John Rocketman -elokuvassa) ja Charlieta Joe Locke. Sarjan ilmestymis ajankohdaksi on vilahdellut kevät 2022. Sarjan ilmestyessä tehtäviin voi muotoilla kysymyksiä/harjoituksia, joissa verrata sarjaa ja sarjakuvia, jos oppilailla on mahdollista sarjaa katsoa. Sarjan kirjoittamisen vuoksi Oseman pitää hetkellisesti taukoa sarjakuvan julkaisusta netissä, mutta jatkoa on vielä tulossa.
Nick ja Charlie esiintyvät myös kahdessa Osemanin kirjoittamassa novellassa, This Winter ja Nick and Charlie -teoksissa. This Winter kuvaa yhden joulun tapahtumia Charlien perheessä ja kertojina toimivat Charlie ja hänen sisaruksensa Tori ja Oliver. Nick and Charlie taas keskittyy noin kuukauden mittaiseen aikaan Charlien ja Nickin suhteessa Nickin lukiosta valmistumisen tienoilla. Muita Osemanin nuortenkirjoja en ole vielä itse ehtinyt lukemaan, mutta näitä teoksia voisin myös hyvin suositella oppilaille, jotka aloittelevat vasta englanninkielisten teosten lukua. Kieli on helposti lähestyttävää, tosin This Winterin teema voi olla hieman raskas masennuksen ja syömishäiriön osalta, mutta kuten sarjakuvissa myös näissä novella -teoksissa on positiivinen vire. Yleisesti Osemanin teoksiin näyttäisi pääsevän hyvin käsiksi joko fyysisinä kopioina tai e-versiona kirjastojen kautta.
Kenelle
- Heikommin englantia lukevalle ja osaavalle. Kuvat tukevat ymmärtämistä. Tekstiä ei ole paljon ja se on suhteellisen helppoa. Vahvistaa kuitenkin kielioppia ja sanastoa, sekä auttaa tuomaan kieltä osaksi arkea.
- Keskitason kielen käyttäjälle, joka kuitenkin kaipaisi kielen lisäämistä koulun ulkopuolelle ja ehkä innostusta tähdätä korkeammalle. Sarjakuvat voivat olla hyvä ponnistuslauta lukemaan lisää myös englanniksi etenkin niille, joita teemat koskettavat.
- Vahvalle osaajalle ja jopa natiivin tasoisesti kieltä lukevalle ihan vain kevyemmäksi luettavaksi, jota voi kuitenkin lähestyä äidinkielen opetuksen omaisesti syvemmillä kysymyksillä teemoihin liittyen. Ehkä liittää jotain sarjakuva kerrontaan liittyviä kysymyksiä?
Esimerkkikysymyksiä, joita oppilaille voisi esittää
Aloittelevalle lukijalle:
- Miten Charlie ja Nick tapaavat? (Volume 1.)
- Miten pojat eroavat toisistaan? (Volume 1. + muut)
- Miten kuvailisit Charlien ystäviä? (Volume 1. + muut)
- Kehen Nick on ennen ollut ihastunut? (Volume 1.)
- Kenelle Nick kertoo ensimmäisenä hänen ja Charlien suhteesta? (Volume 2.)
- Millaisia haasteita pojat kohtaavat suhteensa aikana? (Volumes 1.-4.)
- Mitä voit kertoa Charlien perheestä? Entä Nickin? (Volumes 1.-4.)
- Mitä tapahtuu koulun matkalla Ranskaan? Mainitse ainakin kolme asiaa. (Volume 3.)
Englantia sujuvasti lukevalle:
- Why doesn’t Nick feel that comfortable with his friends? (Volumes 1.-2.)
- Do you think Nick’s friends could have acted differently to make him feel more accepted? (Volumes 1.-3.)
- Heartstopper discusses about different ways of coming out and outing someone. What are your takes on these issues based on the comics? (Volumes 1.-4.)
- Did you notice any hints/foreshadowings in the earlier volumes in relation to Charlie’s mental health issues? What were they? (Volumes 1.-4.)
- What challenges do you think Charlie’s health could cause for the relationship? (Volumes 3.-4.)
- Discuss: does having a girlfriend/boyfriend/partner heal mental health?
- Should Nick have done more to help Charlie or was it good he helped him to talk to the adults? (Volumes 3.-4.)
- What do the comics tell you about consent? (Volumes 1.-4.)
- What about importance of speaking/talking about what’s on your mind? (Volumes 1.-4.)
Kysymysten perässä, mistä julkaisuista vastaukset pitäisi ainakin löytyä. + merkintä tarkoittaa, että osat voivat tukea ns. ensin mainittua, viiva (esim. 1.-3.) taas tarkoittaa sitä, että hyvään vastaukseen saattaa joutua lukemaan useamman osan. Sujuvasti lukeville kysymykset vaativat enemmän useamman osan lukemista, koska se antaa hieman haastetta ja enemmän pohdittavaa. Osa kysymyksistä ei varsinaisesti myöskään vaadi juuri näiden sarjakuvien lukemista, mutta sarjakuvien pohjalta on helppo johdattaa niiden pohtimiseen.
Sarjakuvien käytöstä opetuksessa
Itse olen sijaistaessa kerran käyttänyt sarjakuvia kieliopin kertaukseen, tämä käy kun etsii puhekuplista ja muista teksteistä kohtia joissa opeteltua kieliopin osaa käytetään, peittää tuon osan ja laittaa kuplan yhteyteen suomennokseen, jolloin oppilaat joutuvat muodostamaan puuttuvan osan. Vaihtoehtoisesti voi laittaa näytille sivun, josta on itse etukäteen varmistanut/etsinyt kielioppiin liittyvät lauseet ja pyytää oppilaita etsimään ne. Tähän voi avuksi sanoa, kuinka monta pitäisi kaiken kaikkiaan löytyä. Itse koin, että tekemäni sarjakuva diat aktivoivat oppilaita mukavasti, vaikkeivat ne kovin kummoiset kevään kiireiden keskellä olleetkaan.
Heartstopperin kohdalla kieliopin kertaus tällä tavoin ei ehkä toimi yhtä kätevästi, koska puhevuorot ovat lyhyitä ja aika puhekielisiä. Vertauksena, itse käytin keväällä Marvelin sarjakuvia jossa tekstit ovat yleiskielisempiä ja pidempiä ja toisinaan sisältö haastavampaa. Mutta itse näkisin, että tämän sarjakuvan kohdalla olisi hauska tehdä leikkimielisempiä/vapaampia tuottamistehtäviä, jossa antaa/näyttää oppilaille sivun sarjakuvaa, jossa kaikki puhekuplat on tyhjätty ja oppilaiden tehtävä on tuottaa kuviin omasta mielestään sopivat vuorosanat. Vaihtoehtoisesti voi tietenkin myös suullisesti pohtia oppilaiden kanssa, mitä kuvissa tapahtuu. Millaisia tunteita niissä näkyy, millaisia liikkeitä hahmot tekevät jne. Etenkin parin ensimmäisen teoksen kohdalla voi myös pohtia ja bongailla eroja suomalaisen ja englantilaisen koulujärjestelmän välillä.
Linkit Heartstopperin nettiversioihinn:
https://tapas.io/series/Heartstopper/info (info ja esittely)
https://tapas.io/episode/428109 (sarjakuvan itsensä luku, alaspäin skrollaamalla päivittyy lisää sivuja)
Lisäksi linkit Alice Osemanin nettisivulle, josta löytyy lisää tietoa hänen teoksistaan, muutama ekstra tarina, sekä erillisenä linkkinä myös sivu, josta löytyy kaikkien teosten content warnings -listat
Kommentit
Lähetä kommentti